Maanantaina tulevat myyntiin liput Ozzy Osbournen syyskuun keikalle. Kun rahatilanne on jo varmistettu, ei enää puutu kuin intoa jonotukseen ja hitunen onnea, että ne piletit mahdollisesti saa haltuunsa, ennen kuin nopeimmat syövät hitaat. Kokemuksen syvällä rintaäänellä on helppo sanoa, että puhelimitse lippuja on turha yrittääkään saada, sillä kolmen tunnin soittelun jälkeen voi päästä hyvällä tuurilla läpi, ja silloin ne ovat kaikki jo menneet. Ozzy-herra on jo pari kertaa aiemmin nähty Black Sabbathin riveissä, mutta varsinainen soolokeikka on vielä näkemättä. Nyt tarjoutuu hyvä tilaisuus korjata asia. Show me your fuckin’ cigarette lighters. I love you all! Bless you!
Uutissähkeet kertoivat eilen Tony Blairin pitävän Irakin sotaa “vuosisadan käännekohtana”. Hänen mielestään Irakin sota vaikuttaa myös muuhun Lähi-idän tilanteeseen positiivisesti.
Voitte nähdä Lähi-idän rauhanprosessin etenevän, sen mitä tapahtuu Israelin ja palestiinalaisten välillä. Tämä on alku uudenlaiselle toivolle ja tulevaisuudenuskolle. Kun ihmiset tulevaisuudessa muistelevat tätä aikaa ja tätä konfliktia, uskon rehellisesti, että he tulevat pitämään sitä vuosisadan käännekohtana.
Tästä lausahduksesta tuli huolestuttavasti mieleen Neville Chamberlainin julistukset rauhasta 1930-luvun lopulla. Eräiden lähteiden mukaan USA kalistelee jo sapeleita Iranin suuntaan, eivätkä suhteet Syyriaankaan ole järin hyvät. Onko Blair edeltäjänsä kaltainen puudeli, jota Bush käyttää hyväkseen? Hitler vedätti Chamberlainia aikoinaan ja sai tämän uskomaan Euroopan vakauteen.
Saammepa varmasti nähdä, että Lähi-idän rauha ei ole niin helposti saavutettavissa, ainakaan länsimaisin voimin. Jo nyt Irakin shiiamuslimit haaveilevat Koraanin lakeihin perustuvasta valtiosta, eikä se tee miehittäjien asemaa helpoksi. Nykyaikaisella armeijalla on toki helppo päihittää vastustajan kuriton ja huonosti varusteltu armeija, mutta mitä tehdään miljoonapäiselle tyytymättömälle kansalle? Suurinkin armeija on monimiljoonaisen raivoavan kansan edessä voimaton, mikäli halutaan välttää verilöyly.
Sää. Miten suosittu, mutta tylsä puheenaihe se onkaan. Ennestään tuntemattoman ihmisen kanssa voi aina jutella vaikka tunnin säästä. Väännetään tikusta asiaa ja tutustutaan hieman paremmin. Säätä kaikki parjaavat ja kukaan ei koskaan ole tyytyväinen. Talvella on liian kylmä, sataa lunta, tuulee liikaa ja kun sitten lämpömittari kipuaa nollan yläpuolelle, valitetaan loskasta ja siitä kun ei olekaan mukavaa pikkupakkasta. Toppatakissa tulee hiki ja jos ottaa takin pois, niin tulee kylmä.
Keväällä sitten valitetaan taas siitä loskasta, vesi- ja räntäsateesta ja takatalvesta. Kun kesä koittaa niin luulisi, että kaikki ovat tyytyväisiä, vaan ei. Siitepöly kiusaa, ötökät kiusaavat, on liian kylmä, on liian kuuma. Viime kesänä valitettiin, koska oli liian kuivaa, eikä sateita tullut. Tänä kesänä sateita on tullut, joten kohta alkaa valitus siitä, että sataa liikaa. Töissä ollessa paistaa aurinko ja on kaunis ilma, mutta kellon lyödessä neljä, alkaa vesisade ja kylmä viima. Lomaviikkoina sataa, jos loma vietetään mökillä, mutta jos loma vietetään autossa, niin on 30 asteen helle. Säätila taitaa olla mitä sopivin, jos pysyttelee sisätiloissa ympäri vuoden.
Iskipä pitkästä aikaa taas Amorphis-kuume. Uutukainen Far From The Sun ja edeltäjä Am Universum ovat soineet muutaman päivän ajan lähes tauotta. En ollut kuunnellut ko. bändiä sitten Elegy-albumin aikojen ja muutaman levynkin joskus kauan sitten omistin, mutta olen sittemmin myynyt ne ilmeisesti rahapulassa. älkää ikinä myykö levyjänne (ainakaan hyviä sellaisia), se kaduttaa aina jälkeenpäin!
Kesä tuo mukanaan valoa ja lämpöä (ainakin joskus), mutta myös ne iki-ihanat inisijät ja pörriäiset. Kaupungissa säästyy onneksi suurimmilta hyttyslaumoilta, mutta maaseudulla ne mokomat inisevät ympärillä kuin nälkäiset hyeenat. Niiden lisäksi kiusana ovat kärpäset, paarmat, punkit ja muut ötökät. Kaupungissa näitä ei juuri näe, mutta mustakeltaiset poraperseet ahdistelevat viatonta opiskelijaa heti sisätiloista poistuttua. Ampiaiset, kimalaiset ja mehiläiset eivät ole niitä mukavimpia otuksia piikikkään ihmisiin suhtautumisensa vuoksi. Yhden ampiaisenpiston olen joskus kokenut, eikä myrkyn vaikutus elimistöön ollut mitenkään miellyttävä. Kylmiä väreitä, ahdistusta ja heikotusta. Pitäisi kantaa kyypakkausta mukana kaiken varalta, mutta täytyy toivoa, etten ole herkistynyt moisten otusten myrkylle viime vuosina.