Kolmastoista tupakaton päivä meinasi olla epäonnen päivä ja muuttua tupakalliseksi päiväksi moneen otteeseen. Olutta nauttiessa savuketta teki mieli ainakin sen kymmenen kertaa jo etkoilla. Baariin päästyäni oireet helpottivat, ehkäpä ilmassa leijailevan savun vuoksi. Polttelin siis passiivisesti. On kyllä käsittämätöntä, miten savuton puoli ammottaa aina tyhjyyttään ja kaikki tungeksivat tupakoivien puolella, polttivat tai eivät. Kun on seurueen ainoa ei-tupakoiva, ei vaihtoehtoja istumapaikan suhteen juurikaan ollut, varsinkin kun sellainen sattui savullisella puolella olemaan tarjolla.
Paikan savuisuus aiheutti useita kuivia yskäkohtauksia, jotka nyt yön jälkeen ovat sitten muuttuneet taas limayskäksi. Limaa siis irtoaa edelleen sekä nenäonteloista, että keuhkoista. Hajuaisti on parantunut selvästi. Eilisillan vaatteet haisevat jo kaukaa erittäin tunkkaiselle. Aikaisemmin baarivaatteissa ei ole huomannut välttämättä mitään omituista hajua. On tavallaan järkyttävää huomata, kuinka tupakoiva ihminen todellakin haisee tunkkaiselle parin metrin päähän, varsinkin juuri äskettäin poltettuaan. Se haju ei ole mitenkään miellyttävä. Olen siis itsekin aiheuttanut lukuisia hajuhaittoja. Ilmankos kukaan ei aikaisemmin istunut bussissa viereeni. En tosin ole viime aikoina bussilla kulkenut, joten en voi olla varma, onko syy ollut naamassa vai tupakanhajussa. Veikkaan molempia.
Monilla tupakoitsijoilla paino nousee tupakoinnin lopettamisen myötä jopa useita kiloja. Uudenkarhea digitaalivaaka ei kuitenkaan valehtele. Paino hyppii siellä samoissa lukemissa, ei kuitenkaan laske lisääntyneestä liikkumisesta ja kevennetystä ruokavaliosta huolimatta. Todennäköisesti paino ponnahtaa jossain välissä useamman kilon kerralla alaspäin, kun ilmat kylmenevät ja liikkuminen lisääntyy syyskuussa alkavien luentojen myötä. Edessä on todennäköisesti viimeinen opiskeluvuosi. Kandidaatin tutkinto on proseminaaria ja spss-kurssia vaille valmis (+maturiteetti) ja maisterintutkinnostakaan ei puutu noiden lisäksi kuin gradu ja kourallinen sivuaineopintoviikkoja. Aikomuksenani oli saada kandin tutkinto ulos tänä syksynä ja pyrkiä töihin vuodenvaihteen jälkeen. Saas nähdä miten käy.
Huomenna pitäisi uusi laveampi nettiletku olla toiminnassa. Kanetti-yhteys on pysynyt muuten ennallaan, mutta yhteydet maailmalle toimivat jatkossa Jyväskylän yliopiston kautta ja kaistaa on alaspäin käytössä mahtavat 1,2 megaa. Toivotaan, että yhteys myöskin pelaa hyvin ilman turhia pätkimisiä. Yliopisto tarjoaa myös adsl-yhteyksiä, joista nopein on ns. rajoittamaton yhteys eikä se maksa kuin 90 euroa kuukaudessa. Tämä kaapelimodeemiyhteys riittää kuitenkin omiin tarpeisiini erinomaisen hyvin ja on edullinen. Adsl-yhteyttä varten kun pitäisi hankkia se pääte ja maksaa avausmaksu.
Tampereen kaupunki on asentanut jätevedenpuhdistamolle web-kameran, kertoo HS. Kamera kuvaa puhdistamon hienovälppää, joka erottelee jätevedestä kiinteän jätteen. Viemäristä löytyy vuosittain satoja tonneja sinne kuulumatonta jätettä, mm. tulitikkuja, pikkuhousunsuojia, sukkahousuja, vanupuikkoja ja vaippoja. Kaikkea se ihminen keksiikin vessan kautta hävittää.
Nyt kuulolle kaikki AT-naiset. Miltäs kuulostaisi elämä maatalon emäntänä? Joutsassa Pappisen kylässä ollaan huolestuneita, kun lapset loppuvat ja väestö ikääntyy. Sanomalehti Keskisuomalaisen sähkeessä kerrotaan kylällä käynnistyneestä miljöö-hankkeesta, jonka puitteissa on kartoitettu kylän heikot ja vahvat puolet. Yksi vahvoista puolista on koulu, joka kuitenkin kaipaisi lisää oppilaita. Yksinäiset maatalon isännät eivät kuitenkaan pysty lapsilukua kasvattamaan, joten kylällä ilmeisesti kaivataan naisväkeä. Jos AT-naiset eivät emännän pestiä AT-miehen talossa huoli, niin ehkäpä apu löytyy idästä?
Sanon. Perseestä. Syvältä ja poikittain. Postikusti (terveisiä vain Kobaïan Nealle) toi tänään kirjeen Jyväskylän yliopiston opintotukilautakunnalta. Kuten odottaa saattaa, kirje oli jobinpostia. Kehtaavat periä toukokuussa saamani opintorahan takaisin, 233,11 euroa (netto). Liikaa maksettu tuki peritään yleensä aina takaisin, useimmiten täysin aiheellisesti. Tässä on kuitenkin kyse siitä, että suuri ja mahtava Kela kohtelee tuensaajia eri tavalla.
Opintotuen suurimpia epäkohtia ei ole ainoastaan tuen määrä, vaan myös se, että esimerkiksi alle 20-vuotiaan toisen asteen oppilaitoksessa opiskelevan tukeen vaikuttavat vanhempien tulot, kun taas korkeakouluopiskelijan tukeen ne eivät vaikuta. Yleensäkin opintotuen enimmäismäärä eri oppilaitoksissa ihmetyttää. Millä perusteella kansanopistossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleva on oikeutettu vähempään tukeen, kuin vaikkapa ammattikorkeakoulussa opiskeleva?
Toinen epäkohta on vapaan tulon raja. Suuressa viisaudessaan Kela on päättänyt, että vapaata tuloa saa olla opintotukikuukautta kohti 505 euroa (brutto) ja muita kuukausia kohti 1515 euroa (brutto) ilman, että se vaikuttaa maksettavan tuen määrään. Näin ollen 9 opintotukikuukautta tietää sitä, että vuoden aikana saa ansaita 9090 euroa (edelleen brutto). Asiassa on kuitenkin yksi mutta. Tulorajaa tulkitaan eri tavalla kun kyseessä on palkallinen työharjoittelu, mikä kuuluu opintoihin pakollisena. Jos harjoittelupalkka on yli 505 euroa (brutto) kuukaudessa, opintorahaa ei kyseiseltä kuukaudelta makseta. Haluaisin kyllä kuulla perusteet tälle, koska saamani perintäkirje koskee juuri harjoittelupalkkaa, mitä sain toukokuussa noin 600 euroa (brutto). Periaatteessa olisin ansainnut paremmin, jos en olisi ottanut palkkaa vastaan tai vain osan siitä.
Normaalisti voin ansaita yhden kuukauden aikana vaikka 5000 euroa, eikä se vaikuta kyseisen kuukauden opintotukeen ellei koko vuoden tuloraja ylity. Harjoittelijan ei kuitenkaan kannata nostaa harjoittelupalkkaa, jos se on yli 505 euroa kuukaudessa, koska tällöin menettää opintorahan. Jos opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus lisäansioon palkallisen harjoittelun muodossa, Kela rankaisee välittömästi. Jotenkin tuntuu välillä siltä, että olisi viisainta perua opintotuki kokonaan ja käydä pelkästään töissä opiskelujen ohella. Olenhan tehnyt sitä lähes koko opiskeluajan ja olen käytännössä maksanut itse itselleni oman opintotukeni verojen muodossa. Opiskelijoiden pitäisi siis valmistua nopeammin? Tehkää jotain! Haluaisin erittäin mielelläni siirtyä valmistumisen jälkeen maksamaan veroja johonkin toiseen maahan.
Monilla ihmisillä on jokin pitkäaikainen harrastus tai mielenkiinnon kohde. Jotkut nypläävät pitsiä, toiset urheilevat ja toiset korjaavat autoja. Itse olen hakannut rumpuja hieman toistakymmentä vuotta. Kallis harrastus siis. Juniorivuosina oli aikaa ja intoa harjoitella soittamista, jopa useita tunteja päivässä. Kävinpä puoli vuotta musiikkiopistoakin, jonka jouduin kuitenkin jättämään kesken rahapulan vuoksi. Keikkaakin tuli heitettyä tanssibändissä edellä mainitusta syystä. Nyt viime aikoina soitto ei kuitenkaan ole enää sujunut entiseen malliin, eikä oikeastaan innostanutkaan.
Rummut ovat siitä inhottava instrumentti, että niitä on hankala soittaa omaksi ilokseen, eikä niitä oikein voi soittaa muualla kuin hyvin äänieristetyssä tilassa. Harjoittelu kerrostalossa ei tule kysymyksen oikeastaan edes harjoitusalustalla, sillä sekään ei ole täysin äänetön. Sähkörummut soveltuisivat parhaiten kotiharjoitteluun, mutta nekin vievät tilaa, eivätkä ole erityisen halpoja. Rytmisoittimella on myös paha tehdä sävellyksiä ja saada siten omia ideoitaan kuuluviin. Vanha vitsi kertoo, että rumpalin viimeiset sanat bändissä olivat: “Hei jätkät, mulla ois yksi biisi!”.
Bändejä on tullut ja mennyt. Osa niistä täysin saamattomia virityksiä, joilla ei ollut tulevaisuutta, osa taas hyvinkin lupaavia, jotka sitten ovat kaatuneet milloin mihinkin syyhyn. Bändin pystyssä pysyminen kun vaatii kaikkien työpanoksen. Siinä vaiheessa, kun touhuun tulee väkisin vääntämisen makua, on syytä pitää pieni tauko. Joskus taukokaan ei auta, vaan innostus kerta kaikkiaan loppuu. Nyt ollaan siinä pisteessä, että innostus on melko lailla vähissä ja olen harkinnut harrastuksen lopettamista. Rokkitähteä minusta ei siis ole tullut, enkä usko, että koskaan tuleekaan. Olisihan se kuitenkin ollut ihan kiva tehdä musiikkia ja saada siitä elantonsa. Nyt kuitenkin alkaa hyvin vahvasti vaikuttamaan siltä, että rummut menevät myyntiin. Tarjouksia otetaan vastaan.