Olo on hieman kuin lapsella ennen karkkikauppaan lähtöä. Uusi kone on nyt vihdoin ja viimein postitusvalmis, kun pudotin kauan odotetun prosessorituulettimen tilauksesta pois. Löysin haluamani laitteen Keski-Suomen tietokonepalvelusta, kiitos heille, vaikka hintaa olikin hieman enemmän. Hyvällä tuurilla tumpelo asennusmies pääsee huomenna särkemään uuden prosessorin. Nykyistä konetta kasatessa oli apuna kokeneempi säätäjä ja silloinkin tuuletinta väännettiin neljän käden voimin paikalleen. Mitään ei särkynyt silloin, toivottavasti ei nytkään. Voisi ainakin olettaa socket 754:n kiinnikkeiden olevan hieman järkevämmin suunniteltu kuin socket A:n
Aiemmin arvioimani mailipalvelu Gmail tarjoaa minulle mahdollisuuden kutsua uusia käyttäjiä. Kutsuja on tarjolla kokonaiset 6 kappaletta. Saisinkohan minäkin hassuja vastapalveluksia? :)
EDIT: Kutsut menivät jo halukkaille. Myöhästyitte.
Kun käyttää kahta eri konetta, jotka on tietysti varustettu vielä erilaisilla käyttöjärjestelmillä ja erilaisilla selaimilla, törmää varmasti ennen pitkää ongelmaan, jossa ne elintärkeät bookmarkit ovat totaalisesti sekaisin.
Windows-koneen ykkösselaimen paikan on anastanut Firefox ja Macintosh-koneessa samaa virkaa toimittaa Mozilla-projektin sivutuote Camino. Mac OS X:n oletusselain Safari sai siirtyä syrjään hitautensa vuoksi. Windowsissa Firefox puolestaan saavutti oletusselaimen aseman muutaman Opera-vuoden jälkeen lähinnä paremman yhteensopivuutensa ansiosta.
Tällä hetkellä kuitenkin kummastuttaa, että miksi eri käyttöjärjestelmien samat selaimet eroavat niin paljon toisistaan. Siinä missä Windowsin Opera on nopea ja sutjakka, vaikuttaa Mac OS X:n Opera lähinnä kömpelöltä ja suttuiselta. Operan ehdottomia valtteja ovat nopeus, toimivat tabit, mouse gesturet ja mahdollisuus jatkaa siitä mihin jäi, mikäli selain sattuu kaatumaan. Toimivilla tabeilla tarkoitan sitä, että selain pakottaa kaikki avautuvat ikkunat samaan kehykseen tabeihin, eikä avaa ylimääräisiä selainikkunoita.
Windowsin Firefox taasen on luottoselain, josta puuttuvat vain lähinnä nuo edellämainitut Operan ominaisuudet. Mac OS X:n Firefox taasen on lähinnä vitsi. Epävakaa, kömpelö, ruma ja halvan oloinen Windowsista hätäisesti käännetty selaimen irvikuva. Camino on enemmän Mac-selain, mutta valitettavasti se on turhan epävakaa, eikä laajennuksia ole saatavilla. Caminoa ja Safaria ei ole saatavilla Windowsille. Varsinainen Mozilla taasen on liian suuri ja raskas paketti.
Internet Explorer ei ole varteenotettava vaihtoehto. En tarvitse matoimuria.
Kun hyppelen siis Windowsissa Operan ja Firefoxin sekä Macissa Caminon ja Safarin välillä, ovat bookmarkini luonnollisesti sekaisin. Tällä hetkellä en ole keksinyt niiden ajan tasalla pitämiseen muuta keinoa kuin käsipelillä rukkaamisen, mikä käy varmasti ennen pitkää liian raskaaksi. Hyviä laitealustasta ja selaimesta riippumattomia ohjelmia bookmarkien ylläpitoon ei oikein tahdo löytyä, joten vinkkejä otetaan vastaan.
Olen nyt reilun kuukauden ajan käyttänyt Googlen Gmail -sähköpostia, kiitos herra Pinserin kutsun. Palvelu ei edelleenkään ole julkisesti saatavilla, vaan sinne voi rekisteröityä vain toisen käyttäjän kutsumana, joten rekisteröitymislinkkiä lienee turha etsiä.
Google mainostaa mailipalveluaan yhden gigatavun postilaatikolla ja kätevällä hakutoiminnolla. Search, don’t sort! - Etsi, älä lajittele. Kuulostaa kätevältä. Miksi turhaan nähdä vaivaa ja lajitella manuaalisti kaikki sähköpostit eri kansioihin lähettäjän, aihepiirin tai muun vastaavan seikan perusteella. Google luokittelee saapuneet postit sisältönsä ja lähettäjän perusteella, jolloin ne on helppo nopeasti löytää haun avulla.
Gigatavun postilaatikko taas tietää sitä, että koskaan ei ole tarvetta poistaa yhtään sähköpostia. Tilaa riittää ja hakutoiminnon avulla haluttu posti löytyy nopeasti. Don’t throw anything away - älä heitä mitään pois. Muuten, miksi minun pitäisi säilöä kaikki sähköpostini? Nekin, joita en tarvitse? Roskapostitkin? Kokonsa puolesta Gmail sopii erinomaisesti ns. roskapostilaatikoksi, jota voi käyttää rekisteröityessä kaiken maailman epämääräisiin palveluihin. Harmi vain, että menin tekemään tunnuksen omalla nimelläni. En siis viitsi käyttää osoitetta roskalaatikkona.
Mutta kaiken kaikkiaan Gmail on vain tavallinen webmail. Se toimii toki varsin nopeasti ja on käyttöliittymältään tarpeeksi yksinkertainen, jopa edistyksellinen, mutta pidän edelleen perinteistä IMAP-laatikkoa huomattavasti kätevämpänä. Kun tärkeimmät postit ovat aina saatavilla mistä päin verkkoa tahansa, voi ne turhemmat ja säilyttämisen arvoisetkin vanhat rakkauskirjeet tallentaa omalle kovalevylleen, jossa ne ovat aina luettavissa, vaikka internet-yhteys ei toimisikaan.
Jos siirrät kaiken sähköpostiliikenteesi Gmailiin, olet naimisissa palvelun kanssa niin kauan, kunnes he tarjoavat POP3 tai IMAP-palvelua (tuskinpa, ainakaan ilmaiseksi) tai mahdollisuutta siirtää kaikki sähköpostisi toiseen osoitteeseen (tuskin).
Kivahan tuota oli kokeilla, mutten aio ottaa Gmailia ensisijaiseksi sähköpostilaatikokseni.
Kun kerran uusi näyttöni tulee olemaan litteä ja DVI -liitännällä varustettu, jouduinkin ottamaan huomioon monia asioita. Näytönohjaimessani on DVI-I -liitäntä. Hmm.. DVI-I ja DVI. Mitäs eroa niillä on? Koska tiedän, että moni saattaa googlata ja päätyä tänne aprikoituaan ensin tovin samaa asiaa, voin olla avuksi ja kertoa mitä eroa eri liitännöillä on.
DVI-D on siis digitaalinen liitäntä. DVI-A on puolestaan analoginen (erittäin harvinainen) ja DVI-I sisältää molemmat. Analoginen kaapeli, eli DVI-A ei käy DVI-D liitäntään, eikä DVI-D käy vastaavasti DVI-A -liitäntään. mutta molemmat vaihtoehdot sisältävä DVI-I käy kaikkiin. Useimmat myytävät kaapelit ovat käsittääkseni joko DVI-D tai DVI-I kaapeleita.
Entäs dual link vs. single link?
Säästän teidät pitemmiltä jorinoilta ja heitän pöytään linkin, joka kertoo totuuden. Olkaa hyvät.
DVI and HDMI Video Cables.
Elisan liittymä on jo tilattu, mutta pitihän sitä oikein testata tätä Kanetti-JYU:n uploadia. Aiemmat avautumiset (Request queued, Pätks!) eivät olleet ihan turhia.
Download-nopeus on luvattu 2 megabittiä. Useat eri testit vahvistavat tämän. Data kulkee lujaa. Entäs sitten upload? No, aluksi ei meinannut yksikään testi onnistua. Päätinpä sitten ottaa ulkoisen palomuurin välistä pois ja kokeilla ilman sitä. Noh, siitä huolimatta kuudesta tehdystä testistä 4 päättyi timeouttiin. Yksi antoi tuloksen 65 kilobittiä per sekunti ja yksi 54 kilobittiä per sekunti. Yritin lisäksi uploadata yliopiston people.cc.jyu.fi -koneelle megatavun kokoista kuvaa. Nopeus on aluksi 20 kt/s, laskee nopeasti nollaan ja yhteys timeouttaa. Kolme yritystä, kolme timeouttia.
Kerrottakoon myös, että tälle blogipalvelimelle 30 kilotavun kuvaa ladattaessa aikaa menee noin 1-3 minuuttia, mikäli yhteys ei timeouttaa. Luvattu upload-nopeus on 300 kbps, eli käytännössä sen pitäisi olla noin 30 kilotavua sekunnissa. Tähän nopeuteen en muista päässeeni kovinkaan usein ja viimeisen kuukauden aikana 5 kilotavun nopeuskin on tuntunut huimalta. Tulisi nyt nopeasti se Elisa. Ei tule ikävä tätä letkua. Miksi minä olen edes maksanut tällaisesta paskasta?