Tervemenoa vanha vuosi, tervetuloa uusi. Kiitokset kaikille lukijoille ja muille kanssabloggaajille kuluneesta vuodesta. Voimia ja jaksamista Aasian katastrofin uhreille sekä muille hätää kärsiville ympäri maailman. Ensi vuonna uudet kujeet, uudet jutut.
…asui M.A. Nummisen laulun mukaan jäykkäkäsivarsitempunkin harjoitellut fasisti. Samalta levyltä löytyy muitakin klassisia joululauluja. Notta missäs pukin lahjat on ja viinapullo suunnaton?
Joulua emme varsinaisesti vietä, mtta pakolliset vierailut kotiväen luona täytyy yleensä tehdä. Viinapulloa ei pukki tuonut, chileläistä punkkua kuitenkin ja sitä mitä YleX Aamun pojatkin ovat laulussaan toivoneet pitkin viikkoa. Juhalahden viesti meni perille ja lahjaksi tuli sitä rahaa. Kiitos. Tuli tarpeeseen.
Lahjojahan voi olla monenlaisia: hyviä, huonoja ja kaikkea siltä väliltä. Ajatushan tietysti on hyvin tärkeä, mutta huono lahja ei välttämättä kasvata lahjanantajan suosiota. Koriste-esineet ja muut sisustustarvikkeet voivat olla ihan kivoja, mutta useimmiten jokainen haluaa sisustaa kämppänsä itse oman tyylinsä mukaan, jolloin se lahjaksi ostettu seinälle ripustettava koriste-esine päätyykin kaapin pohjalle tai kirpputorille.
Itse tehty lahja on varmasti sydänverellä vuodatettu, mutta onkohan se luonnollista kokoa oleva paperimassahahmo kuitenkaan paras mahdollinen valinta? Itse tehty kortti lämmittää usein mieltä ja on helppo kätkeä ja säilyttää. Suosikaa niitä. Toinen hyvä vaihtoehto on tietysti se raha. Sitä tarvitaan aina ja sitä voi käyttää mihin saaja itse haluaa. Vaikka kodinkoneet ja muut hyötyesineet ovatkin usein varsin tarpeellisia, ei niitä kannata ostaa, ellei ole varma siitä että lahjan saaja niitä tarvitsee.
Aina ei välttämättä tarvitse edes ostaa tai tehdä mitään lahjoja. Lämmin ajatuskin voi olla hyvä lahja. Oikein lämpöisää ja mukavaa juhlaa kaikille Blogoslavialaisille!
Vielä muutaman päivän jos jaksaa, niin saa taas olla vuoden miettimättä miten voisi välttää joulunviettoa. Loppuvuosi kuluu aika tiiviisti töissä, joten bloggaaminen jää melko vähiin. Nyrkkisääntö “bloggaa silloin kun on jotain blogattavaa” on syytä muistaa, ettei taso pääse laskemaan, mutta samalla se hidastaa myös päivitystahtia. Eipä sitä varmaankaan tarvinne ihan joka päivä mitään mölistäkään.
Nelonen on hehkuttanut jo pitkään tapausta, jota ei voi ohittaa. Tämä tapaus on tietysti tv-sarja Angels In America. Ensimmäinen jakso tuli ohitettua Nelosen paatoksesta huolimatta, mutta päätin sitten sivistää itseäni katsomalla toisen jakson. No, yritin ainakin katsoa, mutta mielenkiintoni lopahti ihan täysin varttitunnin jälkeen. Lienenköhän vain korkeakulttuuria ymmärtämätön moukka, mutta yhtä tylsää dialogin vääntöä en ole koskaan katsonut. Varttitunti kertoi minulle, että tämä on juuri sitä mitä kriitikot ylistävät, mutta tavallinen ihminen ei voi ymmärtää. Eipä tarvi katsoa toiste.
Ihan sivistymätön en kuitenkaan ole, sillä olen taas alkanut lukea. Nokkelimmat pokkelimmat saattoivat huomata tuohon sivupalkkiin ilmestyneen linkin kirjalistaan. Ei mitään korkeakulttuuria ehkä sisällöltään, mutta parempaa sekin kuin passiivinen television tuijottaminen tai netissä surffaaminen. Korkeakulttuuria olen kuitenkin päässyt rakentamaan ihan antiikin Kreikassa, sillä pelilaatikosta löytyi vuosia sitten ostettu Zeus: Master Of Olympus.
Gradussa sivuja edelleen 20. Taisi jäädä tämän vuoden saldoksi.
Viikonloppuna tuli vietettyä pikkujouluja, katsottua telkkaria ja nukuttua pois heikkoa oloa. Harvinaisen tavallinen ja tylsä viikonloppu siis. Ensi kerralla muistan olla juomatta kahta lasillista viskiä ennen baariinlähtöä. Tai jos viskiä tekee väkisinkin mieli, niin en ainakaan jonota 20 minuuttia baariin, maksa lippua sisään, tilaa tuoppia ja lähde saman tien pois kun päässä heittää liikaa.
Tänä aamuna muistin taas miksi kauppaan ei kannata mennä heti aamukymmeneltä. Puolet kaupungin eläkeläisistä oli lähtenyt jouluostoksille ja kärrybarrikadit tukkivat jokaikisen käytävän. Apteekista olisi pitänyt hakea aina lopussa olevia päänsärkylääkkeitä, mutta eläkeläisarmeijan liikkeelläoloaikana apteekki kannattaa kiertää kaukaa. 40-50 vuoden päästä minäkin olen sitten kärryineni tukkimassa käytäviä. Odottakaahan vain!
Lauri -> Josku -> Kalamuki

Gradussa sivuja sisällysluettelot yms. mukaanluettuna 20. Sieltä se tulee, pikku hiljaa.