Vastaanpas kerrankin Skrubun viikonloppuvitoseen.
1. Kumpi seuraavista on mielestäsi ärsyttävämpi ilmaisu: ‚ÄúDe va kiva juttu de‚Äù vai ‚ÄúMä seivaan tän failin usbitikulle‚Äù. Miksi? Saako kieliä sekoittaa?
“De va kukku, kuule de, ei tuu mittään, uso se” lauloi Messiah Marcolin Anita Hirvonen aikana, jolloin työikäinen kansanosa pakeni leivän perässä Ruotsiin Volvolle ja Scanialle autoja hitsaamaan.
Se nyt ei tähän asiaan niinkään liity, mutta kautta aikain kielet ovat sekoittuneet keskenään. Vieraista kielistä otetaan ilmauksia ja sanoja, jotka sopivat mukavasti omaan kieleen tai kuvaavat asioita ja ilmauksia, joille ei ole omakielistä vastinetta. Eri kielten vaikuttaessa samalla alueella tapahtuu paljon luonnollista sekoittumista. Joskus se ärsyttää, joskus huomaa itse käyttävänsä niitä vierasperäisiä termejä, jotka voivat usein olla tiettyyn asiaan (kuten tietotekniikkaan) vihkiytyneille ihan luonnollisia ja paremmin ymmärrettäviä.
Mutta usbitikulle seivaaminen on huomattavasti ärsyttävämmän kuuloinen kuin de va kiva juttu de.
2. In how many languages do you find yourself to be able to communicate in such a way that you get your message through to the reciever in a correct way?
Two tea to thirty-two and in Finland we have this thing called…
Nojoo.
Suomi ja englanti taipuu hyvin, ruotsi hädän tullen hyvin kankeasti ja Studio Julmahuvi-saksalla elekieleen yhdistettynä voi pärjätä joten kuten. Riippuu asiasta ja yhteydestä. Junalipun ostaminen saksaksi tai ruotsiksi menee melko helposti, mutta en minä työhakemuksessa kertoisi niitä mitenkään hyvin osaavani.
3. Kuuluuko puheestasi mistäpäin olet kotoisin? Viännätkö murretta tai bamlaatko slangia vai onko kielesi neutraalia kirjakieltä? Ymmärretäänkö sinua vai joudutko muutamaan puhetyyliäsi viestin perillesaamiseksi?
Kuuluu, vaikka murteet tarttuvatkin herkästi ja huomaan usein puhuvani seurasta riippuen eri murteita. Pitkään Keski-Suomessa asuneena puhun sikäläistä murretta, jota joskus myös Suomen puhtaimmaksi väitetään. Olen kyllä asiasta hieman eri mieltä, sillä Jyvääskylään kuuluisa venyytys tunnetaan täällä Tampereeeella hyviin. Tähän väliin sopisi mainiosti pieni videonpätkä aiheesta, mutta en tietenkään löytänyt sitä.
Olen yrittänyt muuttaa kieltäni tietoisesti neutraalimpaan suuntaan, mutta tampereen kiältä en välttämättä halua omaksua, vaikka se niin rentoa ja rempseää onkin. Syntyjäni puhun keski-pohjanmaan murretta, jossa sekoittuu niin eteläpohjalainen kuin pohjoispohjalainenkin puheenparsi. Kahaviin pannaan maitua ja pipua pijetään pääsä talavella ja voi ristuksen perkele ku ne on ne rekariaatit pöhölöjä. Huomaan puhuvani tätä murretta edelleen ollessani tekemisissä vanhempieni kanssa.
4. För m√•nga finskspr√•kiga är svenskan i skolan tv√•ngsvenska, men överraskande m√•nga kan svenska riktigt bra, trots att det varit en pina att lära sig det. Hur är din svenska och vad har du för ett förh√•llande till spr√•ket?
Tv√•ngsvenska, ja, de va de. Tyska eller franska skulle ha varit mer intressant, men allting beror p√• lärare och attityd mot spr√•k och kultur. Jag har ingenting mot svenska eller svenskspr√•kiga men 5% minoritet är bara 5% minoritet och jag hade mistur med lärarna.
Nästan allt som jag har lärt i skolan har jag glömt. Om man inte använder spr√•k, glöms man den snabbt.
5. Ajattelitko katsoa Euroviisut?
Totta kai! Pitäähän sitä Lordin pärjäämistä jännittää. Voitto tekisi erinomaisen hyvää suomalaisten pahasti rapistuneelle kansalliselle identiteetille, oli kielenä sitten suomi tai ruotsi.
Kun äänestetään Euroviisuissa, ei voi äänestää oman maan ehdokasta. Tämä on ihan järkevää, sillä muutoin asukasluvultaan suuremmat maat pärjäisivät pienempiä paremmin.
Eri maiden edustajien äänestysnumeroiden listauksessa oli myös mukana Suomi ja Lordi, joten kuinkahan moni suomalainen äänesti Lordia turhaan. Ja Yle kerää rahat.
JA FINAALIIN MENTIIN! Haistakaa kukkanen Metsäkedot! Ette olis pärjänny, nih!
Isä hakkaa puita ja bloggaaja sählää.
Macromedia Adobe Flash. Miksi sinä tulit planeetalleni?
Aivan käsittämätöntä tai sitten vain esimerkki pahasta EVO-syndroomasta.
Jos painikkeelle kirjoitettu ActionScript-koodi käskee hyppäämään sceneen 3, kun hiiren nappi vapautetaan ja se toimii hyvin scenessä 2, niin miksi scenestä 4 hypätään samalla painikkeella ja koodilla sceneen 1?
LISÄYS: Ilmeisesti tämä johtui siitä, että scenet olivat jostain syystä ohjelmassa väärässä järjestyksessä.
Miksi kuvien tai muun sisällön lisääminen tekstin sekaan ei onnistu, vaikka tekstikehyksen määrittää HTML-muotoon? Miksi tämä onnistuu vasta sitten, kun määritykset ja itse sisältökin annetaan ActionScriptillä? Ja yllätys yllätys, sivulla tarvittava vierityspalkki lakkaa tällöin toimimasta.
Miksi stage on julmetun iso, vaikka stagella nököttävä sisältö on pieni? Miksi ne vierityspalkit tulevat esiin, kun sisältö mahtuu ruutuun mainiosti?
Flashia ei selvästi ole suunniteltu tekstimuotoisen sisällön esittämiseen. Elokuvametafora kuvastaa jo sitä, että Flash soveltuu parhaiten pienten elokuvien ja animaatioiden sekä pelien toteutukseen.
Voi prkl. Tulee pitkä yö.
Nyt sain viimein lisättyä yksittäiseen postaukseen linkit, joista pääsee kätevästi seuraavaan tai edelliseen postaukseen. Hakutoiminto on edelleen rikki ja uusi leiska odottaa tekijäänsä. Harkitsen vielä, josko vaihtaisin blogialustaksi suosiolla jonkun muun. Varsinaiseen sisällönhallintaan Textpattern sopii oikein hyvin, mutta ei siitä blogisoftaksi ole.
Opintojen saralla teettää töitä Flashilla toteutettava opetusohjelma. Flash on pirskatin näppärä vekotin, jos sitä vain osaisi kunnolla käyttää. Tekemällä kuitenkin oppii ja kun deadline on maanantaina, niin veikkaanpa, että olen jo ensi viikolla melkoinen guru, hah.
Flashia kirotaan ja haukutaan usein, eikä suotta, sillä se on välineenä toisaalta hieman ongelmallinen, toisaalta erinomainen. Esteetön se ei ole, vaikka siinä zoomaustoiminto onkin, mutta Flashia ei ehkä pitäisikään verrata normaaleihin HTML-sivuihin (tai edes käyttää niiden korvikkeena).
Flashilla voidaan toteuttaa toiminnallisuuksia, joista HTML:n ja CSS:n avulla voidaan vain uneksia. Pienet elokuvat ja pelit sekä niihin yhdistetyt toiminnallisuudet ja navigointi tekevät Flashista tehokkaan välineen monikäyttöisten sivujen rakentamiseen, mutta sen esteettömyysominaisuuksista tai pikemminkin niiden puutteesta johtuen vaihtoehtoinen sisältö on oltava tarjolla vaihtoehtoinen sisältö kannattaa tarvittaessa tarjota niille käyttäjille, joilla Flashia ei ole tai he eivät sitä halua tai voi käyttää.
Toki Flash-sivulle voidaan lisätä esim. puhetta heille, jotka eivät näe, mutta HTML:n korvaajaksi siitä ei ole. Käytettävyys taas riippuu sitten ihan suunnittelijasta. Flashillakin saa aikaiseksi erinomaisen käytettäviä sivustoja, jos tekijä vain sellaiset osaa suunnitella. Hitaat siirtymät, pakolliset pitkään kestävät välianimaatiot ja pitkät latausajat ovat juuri niitä ominaisuuksia, joita Flash-sivut ovat pullollaan ja joita käyttäjät eniten kiroavat.
Asiantuntija en tällä saralla ole, joten mikäli joku tietää paiskata informaatiolla Flashin käytettävyyttä ja esteettömyyttä parantavista ominaisuuksista, niin tietoa otetaan innolla vastaan.
LISÄYS: Googlellahan tuota löytyy vaikka kuinka. Pitääkin tutustua Flashiin syvällisemmin, sillä sen ominaisuudet tuntuvat olevan vertaansa vailla.
