Häjyissä todettiin, että kun oikein vanhaksi tullaan, niin vuosi on kuin viikko.
Miksi jo kolmekymppisenä se aika tuntuu juoksevan kovaa vauhtia ohi?
EDIT: Ja kolmekymppisiä juhlitaan tasan puolen vuoden kuluttua. Vielä ei tarvitse onnitella (lahjoja saa toki lähettää).
WordPress 2.1 asennettu. Ei suuria näkyviä eroja vanhempiin versioihin, mutta vaikuttaisi vikkelämmältä. Ilmeisesti tietokantakyselyjen optimointi on tuottanut tulosta.
Mikään ei näyttänyt edes hajonneen (kop kop). Vielä jos saisi aikaiseksi palauttaa kaikki vanhat postaukset vuosilta 2003-2005 luettavaan muotoon.
Kuluttaja-asiamies vaatii iTunesilta muutoksia, uutisoi Iltalehti.
ITunesista ostettuja musiikkitiedostoja pitäisi kuluttaja-asiamiehen mukaan voida kuunnella muillakin laitteilla kuin Applen iPodeilla ja muilla ohjelmilla kuin iTunesilla.
Samalla tietysti pitäisi ottaa kantaa muihinkin musiikkikauppoihin, sillä suurin osa niistä on aivan vastaavanlaisia suljettuun formaattiin tukeutuvia. Jos formaattina ei ole suojattu Windows Media, niin sitten joku muu kuluttajan kannalta hankala viritys. Suojaamatonta musiikkia myyvistä kaupoista en ole vielä kovin montaa ostamisen arvoista levyä löytänyt.
NetAnttilan musiikkikauppa vaatii käyttäjältä yhtä lailla erillisen ohjelman asentamisen, eikä ostettuja biisejä voi kuunnella esim. iTunesilla tai iPodilla.
Toinen, paljon parjattu kotimainen palvelu on Biisi.fi, joka vaatii e-3™MediaKit-ohjelman, joka myös on suljettu ja rajoitettu formaatti. Näitä biisejä ei voi kuunnella millään kannettavalla soittimella sellaisenaan.
Kaikkien kauppojen kohdalla rajoitukset ovat kierrettävissä muuntamalla biisit CD-formaattiin, mutta tällöin ne vievät paljon tilaa ja uudelleenpakkaaminen puolestaan heikentää laatua.
Johtopäätöksenä voisikin sanoa, että mikä tahansa suojattu musiikki on yhtä pahasta.
Viranomaisten ei siis pitäisi parjata iTunesia vain sen vuoksi, että se on markkinajohtaja ja lähes monopoliasemassa, vaan keskittyä puolustamaan kuluttajan oikeuksia kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon kaikki suojattua musiikkia myyvät tahot.
Ehkä täysin avoimelle standardille suojatulle formaatille olisi käyttöä? Toinen skenaario on koodata ostajan tiedot ostettuun biisiin jonkinlaisena vesileimana ja pistää lasku perään, jos biisit löytyvät P2P-verkoista.
Kun tarjoillaan XHTML:ää XML-headerin kera application/xhtml+xml -muodossa selaimille, jotka tästä jotakin ymmärtävät (Firefox, Seamonkey, Camino, Opera), saattaa eteen tulla ongelma taustakuvien ja värien kanssa.
Kun CSS-tyyleissä määritellään bodylle taustakuva tai väri, niin tavallisessa HTML-dokumentissa tämä luonnollisesti näkyy koko sivulla. Oikeassa XHTML-dokumentissa näin ei välttämättä olekaan. Opera näyttää taustavärin tai -kuvan “oikein”, mutta Mozilla-pohjaiset selaimet eivät. Jotta taustaväri tai -kuva näkyisi koko sivulla, se täytyy asettaa bodyn sijaan html-elementille.