Elefanttipuhetta

Tuli pidettyä hieman taukoa bloggaamisessa. Pääasiallinen syy siihen on ollut, ettei ole ollut juurikaan mitään kerrottavaa. Tikusta ei jaksa vääntää asiaa, eikä siihen oikein ole taitoakaan.

Pakkaskelit paljastivat automobiilissa ongelmia. Mazda kieltäytyi käynnistymästä ja starttimoottorin ainoat sanat olivat "kevväämmällä, kevväämmällä". Soitto edelliselle omistajalle, eli äitimuorille paljasti, että auton akku on alkuperäinen ja ehtinyt yli 7 vuoden ikään. Ei siis ihme, jos virtaa ei riitä starttaamiseen. Uusi akku tuli jo ostettua, mutta tietysti se osoittautui hieman liian isokokoiseksi, joten täytyy maanantaina palata liikkeeseen vaihtamaan se pienempään. Samalla huomattiin, että autossa joskus ollut sisälämmittimen pistorasia oli mystisesti kadonnut. En siis asenna sisälämmitintä.

Auton rassaaminen muistutti minua siitä, miksi en ole koskaan innostunut ajoneuvojen "tuunaamisesta". Siinähän vain sotkeentuvat kädet ja vaatteet ja päreetkin palavat. Olen juuri niitä ihmisiä, jotka eivät tiedä mikä on syyläri. (Kertoisiko joku?). Syyliin se ei varmaankaan liittyne millään tavalla, vaikka ensimmäiseksi sanasta tuleekin mieleen ihmelääke, joka poistaa syylät tuossa tuokiossa. Osaan kyllä katsoa rengaspaineet, vaihtaa renkaat ja asentaa autostereot, mutta moottorin osista en tiedä yhtään mitään, enkä rehellisesti sanottuna välitä tietääkään. Jos jokin menee rikki, joku muu hoitaa sen kuntoon ja minä maksan mielelläni, koska en halua tehdä autohuoltoa itse. Pitäähän autonkorjaajillakin olla töitä.