Jo joutui armas aika
Tänään on se päivä, kun kouluissa on hoilattu suvivirttä ja kadut tulevat täyttymään humalaisista nuorista. Kun peruskoulu päättyy, joka toinen viisitoistakesäinen haluaa tietysti vetää perseet olalle vanhempiensa ja viranomaisten kauhuksi. Muutama teini onkin jo raahannut pussikaljaa bloggauspisteeni ikkunan ohi. Noh, 11 vuotta sitten olin itsekin juhlimassa peruskoulun päättymistä ja 8 vuotta sitten painoin päähäni valkolakin kohtalaisin arvosanoin. Tänä päivänä tuskin pääsisin ruotsin tai matematiikan kokeesta läpi. Reaali menisi ehkä rimaa hipoen. Englanti ja äidinkieli varmasti heittämällä.
Tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa on kohuttu kohtuuttomista sensoreista. En kyllä ymmärrä missä mielessä verojen ja taksien sekoittaminen olisi niin pieni virhe, etteikö siitä pitäisi rankaista. Sit ja shit ovat myös hieman eri asioita, vaikka niitä ei erotakaan kuin yksi kirjain. Lisäksi, mikäli otsikosta ei ymmärretä jotakin olennaista sanaa, on mielestäni turvauduttava päättelyyn. Jos sanat do not write ja nature eivät kerro mitään, on ehkä mietittävä ollaanko lainkaan oikeissa kokeissa. Korkeakoulujen pääsykokeissa moinen virhe vie sataprosenttisen varmasti opiskelupaikan, eikä korkeakoulupaikan saaneenkaan ole varaa tentissä kirjoittaa otsikon ohi.