Elefanttipuhetta

Jatketaanpas siitä mihin viimeksi jäätiin.

“Suomen Ateenassa” ilmestyvä sanomalehti Keskisuomalainen raportoi, että USA on huolissaan Suomen kautta tehdystä ihmiskaupasta.

Entisen Neuvostoliiton alueelta kulkee Suomen kautta Eurooppaan seksityöläisten virta, jota ei ole saatu kuriin. Kirjoitin edellisessä postauksessani, että suomalaisesta pakolaisten vastaanottokeskuksesta kadonneita kiinalaistyttöjä on löydetty Englannista asti. Aihetta käsitelleessä TV-ohjelmassa haastateltu työministeriön johtaja Mervi Virtanen ei nähnyt järjestelmässä mitään ongelmaa, vaan pyrki vierittämään vastuuta poliisille.

Ihmiskauppa on hyvin vakava asia ja sitä pitää pyrkiä ehkäisemään kaikin keinoin. Nykyinen turvapaikkajärjestelmä antaa monille kehitysmaiden asukkaille unelman onnesta vauraassa länsimaassa, jolloin he ovat helppoja uhreja ihmiskaupan järjestäjille. Eurooppaan haluava joutuu usein maksamaan vielä koko omaisuutensa päästäkseen matkaamaan rekan kontissa tai soutuveneessä henkensä uhalla länsimaiseen onnelaan. Tästä huolimatta yrittäjiä riittää, joten ei ihme, että kauppa kannattaa.

Kun pakolainen saapuu länsimaahan, on paikallisten viranomaisten vastuulla, että hän ei katoa maan alle seksiorjaksi ja että hänen munuaisensa pysyvät tallessa. Suomessa näitä vastuutahoja ovat ulkomaalaisvirasto ja työministeriö.

Ihmiskauppaa voi tapahtua paitsi maahanmuuton yhteydessä, myös maan sisäisesti. Epätoivoiseen tilanteeseen ajautuneita ihmisiä on helppo houkutella ansioiden ja paremman elämän toivossa töihin.

Ihmiskauppa on nykyajan orjakauppaa, jossa yksilöltä viedään hänen perusoikeutensa ja vapautensa. Tavallisen kansalaisen keinot ihmiskaupan ehkäisemisessä ovat melko rajalliset, mutta prostituutio ja porno lienevät niitä tavallisimpia syitä, joiden vuoksi ihmiskauppa kannattaa.

Suosittelen katsomaan koskettavan Lukas Moodyssonin elokuvan Lilja 4-ever.