Elefanttipuhetta

Kun iMac on nyt ollut talossa vuorokauden, voinen jo avata sanaisen arkkuni muutamista asioista. Ensin plussat:

* 20-tuumainen laajakuvanäyttö hyväilee silmää ja kerrankin työpöydällä on tilaa (resoluutio 1680×1050)
* Kone on kompakti ja nätti
* Ei ylimääräistä johtosekamelskaa näytön ja keskusyksikön välillä
* Kone on hyvin hiljainen, vain vaimea hurina ja pieni raksutus kuuluu
* 2 GHz Intel Core Duo ja 1,5 gigatavua muistia takaavat sen, että vääntöä piisaa
* Käyttöönotto on helppoa. Laatikosta ulos, johdot kiinni ja käyntiin (ellei halua asentaa lisämuistia). Pari dialogia ja kone on käyttövalmis.

Sitten miinuksiin

* Näppäimistön USB-kaapeli on liian lyhyt, jatkojohtoa tarvittiin
* Koneen takana on 3 USB-porttia ja näppäimistössä kaksi, yhden vie näppäimistöstä hiiri ja koneen takaa näppäimistö, joten vapaita portteja jää vain 3
* Liitäntäportit ovat koneen takana hankalassa paikassa (mutta pysyypähän etupuoli siistinä)
* Pieniä lastentauteja ilmenee, mm. näppäimistö ja hiiri ovat lakanneet pari kertaa yhtäkkiä toimimasta